Mietin että onko katoavaa kansan perinnettä tämäkin traktorimalli ja ajattelin että ehkä tiedon voi jakaa jos ei muuten niin ainakin päivän huumori annokseksi Kaippa foorumi on sentään oikea. Jos jotakuta vaikka kiinnostaisi...
Mietin myös että blogiakin saattaisi tällaisesta olla hauska pitää mutta kun ei aina tiedä ehtiikö sellaista sitten päivittämään.
Sattumalta elämään siunaantui tuollainen Zetor 5945 vm -79, joka aluksi oli tarkoitus laittaa romumiehen matkaan ja hankkia tilalle joku toimiva traktori. Kun traktoria kuitenkin tarvitaan ja sillä olisi tarkoitus ajaa muutakin kuin terveisiä.
Mutta kun sitä ei ole rahasta tehty niin jäi sitten kuitenkin romuttamatta.
Alku tarkastuksen jälkeen akuuteimmiksi vioiksi paljastuivat; todennäköisesti syöttöpumpun säädin kun kierrokset nousivat ja laskivat aaltoilen(pumpussa ei ollut öljyä). Kaasuvivusto oli mutkilla ja toimi hyvinkin jäykästi. Hervottomasti vuotava ohjaus-sylinteri. Tämän lisäksi oli kolmipistenostolaitteen osat saaneet aika pahojakin iskuja. Muista vioista ei voinut oikein muuta sanoa kun traktoria ei päässyt oikein kokeilemaan. Harmittaa että alkutilanteesta ei jäänyt yhtään valokuvaa muistoksi ehkä juuri sen takia että ei oikein vieläkään tiedä kannattaako traktoriin uhrata yhteen sen enämpää aikaa/rahaa/vaivaa.
Tämä kaikki siis viime syksynä silloin kuitenkin päätin ottaa riskin ja tilasin purkupojilta suuremmin miettimämättä pumpun ja sylinterin. Yhteensä noin 500€, paljon rahaa tietämättä että onko niistä mitään apua. Mutta kuten sanottu otin riskin.
Sanottakoon vielä ihan aluksi että en tunnista mitään väriä tai merkkiä. Kotoa sain kokemukset supisuomalaisesta Valmetista, ensin niistä keltaisista ja sitten uudemmista. Mutta myönnän että traktori tietämykseni loppuu siihen kun nostolaitetta alettiin säätää painonapeilla. Oli kone mikä oli niin minusta ainoa asia mikä sen voi pilata on huollon puute. Eli se että haukutaan konetta huonoksi johtuu vain siitä että ei osata käyttää/käytetään väärin/ei huolleta. Tämän olen kyllä oppinut ihan kantapään kautta itsekin.
No Zetka oli siis ollut huonolla pidolla...Ilmansuodattimesta pohjapudonnut, öljynsuodattimessa parin sentin karsta, jne, jne... Jos kone kaiken tuon jälkeen vielä toimii niin jätän kommentoimatta Zetorin haukkujille.
Zetka raahautui siis syksyllä viimeisillä voimilla halliin, käyntiin se lähti juuri kun akusta loppui virta ja kaasupolkimesta katkesi sokka jolloin se meni täysin hervottomaksi. ja ilman tehostinta tosi jäykkä kääntää ratista. Mutta halliin kuitenkin meni ja siihen jäi.
Sitten pikkuhiljaa (töissäkin välillä pitää käydä) valutin siitä nesteet, purin, raaputin 30vuoden lian lattiasta, katosta, seinistä, ikkunoista, ym.
(Anoppini oli päivitellyt vaimolleni haalareideni likaisuutta, johon vaimoni: "hän korjaa Zetoria" )
Kuvat ovat siltä ajalta...
Sylinterin ja syöttöpumpun vaihdonjälkeen, kun systeemi oli saatu ilmattomaksi ja tarpeelliset nesteet sisään ja puhdistimet korjatuksi(minusta on hienoa että traktori ei syö puhdistimia vaan pelkästään nesteitä), ja myös jarrut laitettua, niin sehän lähti käyntiin.
Ensimmäisen palveluksenkin se ehti tekemään jo samalla viikolla kun käyntiin lähti vaikka kaikki oli vielä korjauksen osalta kesken, kiskomalla maahan jäätyneen työkoneen ostaja kanditaatille esille.
Vielä on tosin paljon laitettavaa, nostolaitteen sylinterin tiivisteet pitäisi vaihtaa ja valot rakentaa uusiksi ja vaikka mitä. Mutta edelleenkin Zetka keikkuu romumiehen lavan reunalla, sääliksihän sitä vähän käy.
Apuja olen tälläkin foorumilla jo kysellyt ja kiitokset niistä avuista. Onneksi traktori on yksinkertainen tällaiselle yksinkertaiselle kaverille.
Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jaksaako tämän ennallistaa. Siis kun kyseessä ei ole laittaa traktoria vain silloin tällöin ajeltavaksi vaan ihan oikeasti sillä pitäisi tehdäkin jotain...